Miinan päiväkirja
Tänne siis koottu juttua Miinan elämästä !
18.11.09.
Että sellanen puolen vuoden paussi ! Miinan elämä rullailee hyvään malliin. Näyttelyissä käyminen on krhm krhm.. jäänyt vähän vähemmälle. Ujoutta on edelleen havaittavissa, mutta huomaa, että on se arkuuskin iän myötä häviämässä. Älliä on päässä ehkä hippasen enemmän ja tottelevaisuutta myös. Mipa on oppinut tykkäämään syömisestä, joten kerjääminenkin luonnistuu jo. Hurjaruuthiksi nimettiin Miina Korppoossa vieraillessamme, kun päätti pistää saksanpaimenkoira Lyylin aisoihin. Lyyli-raasu oli ihan alamaissa ja Miina tyytyväisenä.. Aijai! On Miina meinannut melkein naapurissa asuvalle rottisellekin sanoa pari valittua sanaa, muttei olla annettu.
Metsästysvietti alkaa tulla pintaan. Miina nappasi pari viikkoa sitten pienen ja vikkelän hiiren lenkillä ollessaan! Täytyy siinä olla koiralla nopeutta ja ketteryyttä, on meinaan hiirilläkin! ..Pelottaa vähän noiden meidän gerbujen takia.. ;)
Kirjoittelen ja lisäilen lisää juttuja ja kuvia Miinasta pikapuolin!
23.3.09.
Miinalla on ollut melkoisen tapahtumarikas viikonloppu. Perjantaina käytiin koirapuistossa ja siellä pääsi rämäpää painimaan Jack Russelin kanssa, kerrankin saman kokoista seuraa siis! Lauantaina käytiin serkuilla jolloin Miina sai leikkiä Caron sekä Nean kanssa runsaat neljä tuntia. Sunnuntaina tehtiin jännä reissu sakemanni Lyylin luokse joka oli kasvanut huimasti! Miina päätti sitten pelätä tätä suurta mustaa hauvelia, joka ei muistuttanut pentuaikojen Lyyliä muuten kuin väriltään. No, kyllä ne sitten ajan myötä innostuivat yhdessä leikkimään ja juoksentelivatkin vuorotellen keppien perässä metsässä. Sisällä, pienemmissä tiloissa ei mennytkään ihan yhtä kivasti kun ulkona, siellä kun ei ollut Miinalla lääniä minne mennä rauhaan innokkaalta jättiläiseltä. Toivotaan, että Miina pääsee pelostaan kesään mennessä. Kyllä näillä tutustumis/leikkimis tuokioilla pitäisi jotain tuloksia saada.
Viikonlopun kuvia löytyy Miina aikuisena- ja Podengotreffit-osioista. Lyylin ja Miinan metsässä leikkimisestä kuvian kunhan lisään ne koneelle !
15.3.09.
Käytiin ihastelemassa pikkuista Caroa (Caramelon Simply The Best). Minineiti oli kotiutunut hyvin eikä aristellut meitä uusia ihmisiä, eikä sen puoleen Miinaakaan. Popot temmelsivät keskenään ympäri ämpäri taloa ja välillä tultiin huilailemaan. Carolla oli ihanan tumma kuono ja tuuhea turkki. Kaikin puolin ihana pakkaus :)
14.3.09.
Tampere KV
Matkamme alkoi aamusella, suuntasimme kohti Tampereen messukeskusta. Perillä oli paaaljon ihania popoja jotka kiinnostivat Miinaa kovasti. Kehässä ei mennyt nappiin, tuomarilla oli vähän omalaatuinen tapa arvostella, ei tsekannut liikkeitä lähes ollenkaan. Arvostelussa oli kaikki muu hyvin, paitsi että luonne oli vetäytyvä, mikä pitää paikkansa, Miina ei viihdy pöydällä tutkittavana, toivottavasti tästä päästään eroon. :) Miina sai uuden vinkulelun, herkkuja ja paljon uusia kavereita. Näyttelyn jälkeen lähdimme porukalla kylpylähotelli Edeniin jonka eläinhuonekäytävässä oli kova ulina ja haukkuminen, tosi monessa huoneessa oli koira, näyttelyn takia luulisin. Kaikin puolin mukava reissu, ensi kerralla toivottavasti menee näyttelyn osalta paremmin :)
23.2.09.
Oivoi.. Kolme sanaa:
EI
ENÄÄ
IKINÄ
Lento oli sekä Miinalle, että meille kaksijalkaisille suorastaan tuskaa. Miina vauhkosi menomatkalla boksissaan niin, että pääsi punkemaan itsensä ulos boksista, vaikkakin
vetoketju oli kiinni ja kaiken lisäksi lukittu hakasella. Kantokassin pohjalevykin katkesi. No, perille päästiin ja siitä alkoikin varsin onnistunut loma, popoille ja ihmisille. Miina ja Nea tulivat tosi hyvin toimeen, mitä nyt pari kertaa ottivat yhteen, niinkuin kuuluukin. Vaatteita ei tarvinnut laittaa kertaakaan Miinalle, ei palellut. Takaisintulomatka oli menomatkaakin kamalampi. Olimme säätäneet vetoketjuihin vielä toiset "lukot" joten sieltä ei päässyt edes Miina enää läpi, joten Miinapa päätti nakertaa itsensä ulos siitä kamalasta, ahtaasta loukusta:
13.2.09.
PERJANTAI KOLMASTOISTA !
Miinan ensimmäinen lento koittaa tänään. Miinalle on hankittu rauhoittava panta jonka on tarkoitus erittää jotain rauhoittavaa ainetta, saa nähdä toimiiko ja lievittääkö koneessa vauhkoamista. Toivotaan! Suuntaamme Leville koko hiihtoloman ajaksi. Seuranaan Miinalla on Nea podengo, joten tylsää ei ainakaan pitäisi missään vaiheessa tulla. Neidille on pakattu mukaan talvitakki/mantteli pakkasen varalle, siellä meinaan on kylmä! Jouduttiin hankkimaan uusi boksi, sillä 2 jo olemassa olevaa oli liian isoja, ei olisi mahtunut jalkatilaan. Lähipiirimme podengoluku on jälleen kasvamassa! Serkuille tulee viikolla 10 pikkuinen pallero Caramelon-kennelistä. Innolla odotetaan! Miina on muuten podengopiirimme isokokoisin ! Sopiva se on silti:D
Lomalta palatessani informoin tuosta pannan toiminnasta ja lennosta muutenkin !
HYVÄÄ HIIHTOLOMAA !
6.1.09
Taas on vierähtänyt tovi sitten viime päiväkirjamerkinnän. Hurjasti on kerennyt tapahtua. Joulu, uusivuosi, pari koiratapaamista ja sitä tavallistä Miinan hölmöilyä :)
Joulukuun alkupäivinä käytiin moikkaamassa sakemanni Lyyliä, neitosesta on kehittynyt jo iso tyttö, vauhtia riittää, vaan ei ihan Miinan perässä pysymiseen vielä ! Lyyli ja perhe kävivät meilläkin iltaglögillä. Hiirrrrmunen vauhti päällä ! Lyyli ei kotipuolessa saa olla sohvalla, joten oli kummissaan kun Miina hyppäsi sohvalle, pari kertaa erehtyi Lymppykin sinne pomppaamaan :D Jouluaatto sujui rattoisasti herkkuaterioiden ja lahjojen seassa äidin puolen serkuilla. Miinalla oli onnen päivät. Sai sylikaupalla lahjoja. ihmis-mummolta ja serkuiltakin tuli paketteja :) Jääkarhupehmolelu, rottapehmolelu, vaaleanpunainen hippo-pehmolelu, nameja ja iiihanan herkullisia super delux a la carte tuoreruokia :D Niitä herkuteltiin aattoiltana. Olin tehnyt Miinalle ja Aku-siilille jo aiemmin "joulupuuroa" jota nautittiin jouluaaton aamuna. Puuro sisälsi riisiä, jauhelihaa, ydinluun "sisälmystä", lohta, porkkanaraastetta ja persiljaa. Hyvin maistui. Joulupäivänä suuntasimme Tammisaareen päin, isän puolen serkkujen uuteen taloon. Siellä Miinaa odotti 4 kissaa sekä kultainennoutaja Kerma. Kun saavuimme perille ja Miina astui ulos autosta tuli Flingan-kissa vastaan, oli siinä Miinalla vauhtia kun lähti kissan perään, onneksi oli remmissä kiinni. Minä juoksin perässä kun Miina jahtasi kissan korkealle männyn oksalle. Miina tykkäsi Kermasta kovasti. Miina olisi hirmuisesti tahtonut leikkiä, Kerma vaan ei oikein jaksanut. Kerma oli Miinan mielestä liian korkealla, joten Miina seisoi takajaloillaan ja nojasi tassuillaan Kerman päähän, tätä jatkui koko se aika kun olimme tuolla :D Uusivuosi meni kivasti, Miina ei pelännyt raketteja ollenkaan, sen sijaan ne kiinnostivat neitiä kovasti, olisi halunnut mennä poikien kanssa raketteja ampumaan :D
LÄMMINTÄ JOULUA JA MAHTAVAA VUOTTA 2009 KAIKILLE !
27.11.08
Miina RAKASTAA lunta. Ostimme viime viikolla "haalarin" jossa on fleecevuori ja tosi hyvän tuntuinen kangas ulkopuolella. Miina pomppii kuin hullu, lösähtää hankeen, hyppää ylös hangesta, lösähtää hankeen, hyppää ylös hangesta, lösähtää hankeen jne. Näin meillä metsälenkeillä toimitaan, lumi kun on kaksi kertaa Miinaa syvempää :D Lumisia peuhaus-kuvia luvassa jossain vaiheessa ! :)
22.11.08
Lunta oli vähän jo maassa kun kävimme perhetuttujen sakemannia moikkaamassa. Lyyli on musta, isotassuinen ja vielä hieman kömpelö mutta reipas pentu. Lyylillä oli vaikeuksia pysyä meidän vauhtihirmun perässä kun ne kahdestaan vapaina ilman remmejä temmelsivät metsässä. Neitoset riehuivat n. tunnin kunnes puhti loppui ja menimme sisään lämmittelemään. Lyyli ihmetteli kovasti Miinaa, Miina ei ollut pennusta moksiskaan, kiva leikkikaveri tosin. Lyyli seurasi Miinaa joka paikkaan ja Miina taisi hieman ärsyyntyä, ärähti meinaan kerran. Täytyy tutustuttaa nämä kaksi hölmöläistä jo nyt kunnolla Lyylin vielä ollessa pentu, muuten saattaa käydä huonosti, kun Lyyli on 10 kertaa Miinan kokoinen :D
5.11.08
Miina voi mahtavasti, neiti kaunistuu ja reipastuu päivä päivältä ;) Oltiin jo innolla menossa Voittaja 08 - näyttelyyn, mutta ilmoittautumispäivä meni sivu suun :( Äiti jopa soitti kennelliittoon, mutta sanoivat, että näissä asioissa ei jousteta..
..edes säälistä.
Nooo, Miinalla jäi näyttelyt vähiin pentuiässä, mutta kaikki on kyllä päätetty ensi vuonna ottaa takaisin. Kierrän ja koluan Miinan kanssa kaikki mahdolliset :D Kovasti ollaan harkattu kaikkea mahdollista näyttelyyn liittyvää, enää pitäisi karsia se pieni arkuus pois, mikä iskee kun joku tuntematon tulee lähelle.. Olenkin jo päättänyt mennä tutkimaan 16 sekä 30.11 ja 7.12 pentunäyttelyitä Mimpulan kanssa, siellä käydään läpi näyttelyjuttuja vieraissa hajuissa ja kovassa helinässä, toivottavasti se karaistaa neitiä ! :D Ainiin, mennäänhän me Mintun kanssa voittaja nollakasiinkin kattelemaan, että millaista on. Ja ensivuonna sitten ! :)
Miinan ensimmäinen kesä (2008)
Noniin, kesä on ohi ja nyt onkin jo korkea aika päivitellä neidin kuulumisia. Miinan kesä kului mökillä kirmaillessa ja uusissa paikoissa vieraillessa. Näyttelyissä ei kesän aikana tullut käytyä, paitsi ihan alkukesästä yhdessä Tassu-siskon kanssa. Nyt täytyykin taas ryhdistäytyä näyttelyjuttujen kanssa.
Mökillä ollessamme Miina sai usein temmeltää Nea-podengon kanssa. Miina sai olla vapaana koko ajan landella, eikä se mihinkään uskaltanut lähteä (toki vahdittiin koko ajan), pysytteli ihmisten lähistöllä :) Toivottavasti se ei ollut pentuiän arkuutta, että tulevinakin vuosina voisi antaa vapaana juoksennella. Pari kertaa tavattiin myös Jali-veikkaa ja Veetiä. Miina on rohkaistunut kesän aikana hurjasti, ennenhän se oli aika arka uusien ihmisten kanssa. Nyt tervehtii jo yleensä innoissaan pusuttelemalla ja pomppimalla. Karvaa on tullut paaaljon lisää, näyttää jo ihan aikuiselta :) Ja niinhän se onkin, juoksut alkoi kesällä. Ruoka maistuu ja vauhtia löytyy, kaikki on niinkuin pitäisi ! :)
13.5.2008
Miina täytti perjantaina 13 viikkoa. Vauhtia tulee aina vain lisää, ei pysy perässä enää. Miina on päässyt nyt melkeinpä joka päivä metsään kävelemään tai juoksemaan ja on tykännyt kovasti. Turkkia on tullut lisää, niinkuin kuvista voi havaita.
Miina matkusti viikonloppuna ensimmäistä kertaa junalla, ja hyvin meni. Pentu sai paljon ihastuneita katseita, niin suloinen ja reipas neiti on. Lauantaina Miina tapasi Saksanpaimenkoira Mocan. Minä olin aivan paineissa, että kohta on pikkuinen syöty, kun pelkästään pää oli Miinan kokoinen ;D Käytiin serkkujen luona äitienpäiväkahvilla sunnuntaina, Miina toki mukana, joten neidillä on ollut hyvin tapahtumarikas viikonloppu.
2.5.2008
Neiti on tänään 12 viikkoa vanha ja sai ensimmäisen rokotuksensa eläinlääkäriasema Arkissa. Lekurin pöydällä Miina aristeli hetken, mutta saatiin lopulta houkuteltua boksista ulos namejen avulla. Miina mussutteli koirannameja ja eläinlääkäri tutki ja leperteli. Tosi mukava nainen oli Miinaa hoitamassa, onneksi, niin jäi hyvä kokemus lääkärillä käynnistä. Itse rokotusta Miina ei edes huomannut, ei tuntunut missään. :) Miina painaa tasan 3kg. Ostettiin punkkikarkoite-ainetta, laitetaan sitä joku päivä, ettei punkit vaivaa. Eilen käytiin leikkimässä Jali-veljen, Nean ja Veetin kanssa. Miina ja Jali painivat jälleen kerran kynsin ja hampain ja kotiin tullessamme oli neidillä suunta kohti sänkyä, ja siellä se nukkuikin n. 3 tuntia. :D Harmi kun ei ollut kameraa mukana. Otan tänään varmaankin 12-viikkois kuvia tänne näytille.
27.4.2008
Miina täytti perjantaina 11 viikkoa. Kuvia on otettu tosi paljon, niin paljon, etten millään ehdi enkä jaksa pienentää kaikkia tänne kotisivuille laitettaviksi. Neiti on kasvanut huimasti ja puhtia riittää. Ensi perjantaina on ensimmäisen rokotuksen aika, samana päivänä, samassa paikassa muttei kuitenkaan samaan aikaan kuin Jali-veljellä. Siitä keikasta sitten aikanaan lisää.
Miina saa iltaisin kauhean hepulin, puree ja hyppii hullunkiilto silmissä. ;) Onneksi pöhkö tajuaa kovan kiellon, eikä uskalla purra enää sen jälkeen.
Miina nukkuu yöt sängyssä, mun vieressä ja herättää aamuisin hellästi tassuilla tökkien ;) Neiti on unohtanut kokonaan mihin pissat ja kakat kuuluu tehdä, eikä suostu tekemään mitään ulos. Nyt pitää olla tarkkana, ja seurata koko ajan, että milloin tarpeet tulee ja kiikuttaa heti ulos. Eiköhän se sillä mene perille. Eilen Miinalla oli vatsa vähän sekaisin, oksensi iltaruuan. Annoin piimää latkittavaksi, ja kaikki on taas ihan normaalia.
Käytiin eilen serkkujen luona Miinan kanssa, automatka meni hyvin, Miina matkustaa tosi kiltisti. Kun tultiin perille Miina ihmetteli vähän uusia hajuja, mutta tottui melko nopsaan. Tänään oltiin veli-poikaa, Veetiä ja Neaa moikkaamassa. Aluksi Miina aristeli muita hauveleita, mutta villiintyi hetken kauempaa tutkittuaan ja peuhasikin melkein kaksi tuntia. Miina ja Jali tulivat tosi hyvin toimeen, painivat oikein kunnolla. Miina ihastui Neaan ihan täysin, kipitteli koko ajan perässä. Veetikin oli oikein kiva kaveri ;). Reissun jälkeen maittoi parin tunnin unet ja sen jälkeen oli vauhti-Miina vauhdissa taas ;).
19.4.2008
Lisäilin eilen 10-viikkoiskuvia Miinasta. Niistä ehkä huomaa, miten neiti on kasvanut. Ruuan kanssa nirsoilut on nyt totaalisesti loppuneet, kaikki ruoka häviää kupista heti. Miina on tänään ollut meillä siis kaksi viikkoa, ja hyvin on sopeutunut.
Nyt ajan myötä Miina on tullut vieraiden suhteen paljon aremmaksi kuin alussa, lieneekö syynä se, että on tottunut olemaan ainoastaan meidän kanssa.. Täytyy sanoa, että hurjan itsepäinen on :D Kipakka neiti, luulee olevansa tämän talon johtaja, mutta eipä ole ;) Ja podengo tämä rakki on, niinkuin viime merkinnässä mainitsinkin. Tuhoja on jo saatu aikaiseksi, nojatuolin puukäsinojaa on jäystetty ja sen semmoista. :D Pikku riiviö, mutta ihana sellainen. Kun oikein kunnon raivokohtaus on päällä ei sitä ihanuutta ihan aina tahdo muistaa, mutta sitten rauhoituttuaan nappisilmillään tapittaen.. :)
11.4.2008
Miina 9 viikkoa! Neiti on kotiutunut yllättävän hyvin. Mikään ei jännitä eikä pelota "kovaa jätkää" (neitiä). Miina rakastaa ulkona temmeltelyä ja uusien asioiden tutkimista. Ruokailu taitaa olla ainoa asia, joka ei Miinalta suju. On niin kova meno päällä koko ajan, ettei malttaisi ollenkaan syödä ;) Nyt se köllöttelee mukavasti tyynyn päällä ja ihmettelee pää kallellaan näppäinten naputusta. Ollaan perheen kanssa katseltu Miinaa, ja tultu siihen tulokseen, että yhtä kauniita koiria kun Miina on harvassa! Niin kauniit ja sirot kasvot :) Miina on tullut äitiinsä ulkoilun suhteen, Puma-äipän menoa ei sade eikä kura haittaa, sama juttu on meidän hönöllä. Mitä kuraisempi kohta, sen ihanempaa! Tänään mennään harjoittelemaan autoilua, vaikka automatka kotiin viikko sitten sujui tosi hyvin. Miina makoili masu pystyssä mun sylissä, eikä ollut moksiskaan vaikka auto välillä töyssyilikin. Miina ei ole joutunut koko viikon aikana olemaan yksin pitkiä aikoja. Pelkkiä kauppareissuja, joiden aikana Miina on inissyt ja vinissyt, ja kerran jopa avannut huoneen oven. Ensi viikko onkin sitten kova paikka. Joutuu olemaan kokonaisia työ- ja koulupäiviä ypöyksin. Ruokkimaan ja pissattamaan tullaan toki ruoka-aikana. Ja kovapäisyyttä tästä pennusta löytyy vaikka kuinka paljon! Yrittää pomotella koko ajan, mutta on tainnut huomata, että me täällä pomoja ollaan. Jos jotain ei saa sillä sekunnilla kun tahtoisi, alkaa kova vikinä. Miina on hulluna ihmisten hiuksiin, niitä revitään päästä aina kun mahdollista. Miina on pusukoira, antaa pusuja koko ajan ;) Ja onhan tämä koira podengo, se on todistettu jo moneen otteeseen kun on yllätetty neiti pyykkikorilta sukkia varastelemasta. :D
4.4.2008
Pennut jo 8 viikkoa! On mennyt yllättävän nopeasti tämä odottelu. Just laitettiin pentuportti mun oveen, siellä neiti saa viettää koulupäivät. Otettiin myös peti ja juoma- ja ruokakulhot esiin. Lelulaatikko täytettiin ja laitettiin esille, naminappulat ym. herkut ja tavarat on fiksattu purkkeihin ja bokseihin jo aikoja sitten. Koko talo on järkätty ja puunattu vauvaa varten. Tein ekat satsit puuroa possunjauhelihan ja porkkanan kera ja pussitin pakkaseen. Nukutaankohan tässä huushollissa yhtään tänä yönä..?
Ei taideta.
29.3.2008
Olen jo iso tyttö, korvatkin jo pystyssä, sanoo Miina. Neiti täytti eilen komiat 7 viikkoa! Käytiin tänään teettämässä hieno sydämen muotoinen nimilaatta pienillä timanttihörhellyksillä, täytyyhän sitä sievällä tytöllä vähän "blingblingiä" olla. Viimeiset tavarat hankittiin myös, kongi ja nahkahihna. Nyt ihmetellään, että miten ihmeessä saamme tämän viimeisen odotusviikon kulumaan..? Pentusiivouskin on jo melkein hoidettu..
15.3.2008
Käytiin taas Jaanan luona Tampereella. Pennut oli kasvaneet marsuista koiriksi kahdessa viikossa ! :D Miinalla oli tosi hienot (ja terävät) hampaat joita se testaili moneen otteeseen milloin mihinkin, sukat ja sormet oli parhaita pureskelun kohteita. Kolme viikkoa vielä kunnes haetaan Miina kotiin! Jaana näytti näyttelyasentoa ja muita juttuja. Käytiin myös vähän papereita läpi. Tosi kivaa oli jälleen kerran! Tassu oli edelleen ihana äännähtelijä, Jalilla oli hassu turkki :) Koirankamppeista puuttuu vielä hihna ja harjat. Flexi,lelut,kantoboksi,peti,ruoka- ja juomakipot ym. on hankittu :) Mitäs sitä keksisi kolmeksi odotusviikoksi.. ? ;D
1.3.2008
Käytiin ihastelemassa pentuja tänään! Tosi suloisia kaikki :) Kaunis Miina-vauva tulee meille. Otettiin paljon kuvia joita ihastellaan sitten kun Miina on jo iso tyttö :D Puma hoiti mammanhommaa hyvin, suojeli pentuja hieman murisemalla aluksi, mutta kun hetki oltiin tutustuttu oltiin jo ihan kavereita :) Pennun tuoksu oli jotain todella erityistä! Kahden viikon päästä uudestaan..
Miina 3 viikkoa
22.2.2008
Pennut 2 viikkoa vanhoja! Manu (Jali) on avannut silmänsä. Miina ja Muru harkitsevat ja ottavat rennosti vielä :)
8.2.2008
Iltapäivällä 8. helmikuuta 2008 syntyi maailmaan kolme kauniin siroa ja reipasta portugalinpodengoa, yksi uros ja kaksi naaraasta. Emo Puma (Sandeisan Fumaca) toimi hienosti, eihän tämä ollut sen ensimmäinen pentue. Pennut ymmärsivät heti mistä ruokaa saa ja nukkuminenkin sujui vallan mainiosti. Pikkupoika peri isänsä hiukan vaaleamman värin, tytöt emonsa tummuuden, vaikkeivät ihan samaa sävyä olleetkaan. Tytöt painoivat saman verran, 216-217 grammaa. "Elmo jr, Manu, Jali, Jahanian Donado" painoi hiukan vähemmän kuin tytöt. Isänä pennuille toimi Elmo (Marella Bombom)
Ylpeä emo pentuineen
Kuva: Jaana Mursunen
|